Utställning om romer

Si jekh ponos te ovel pe rom. Ponekad gova dičhol pe putardo, ponekad na. I Švedska ni kerda uvek te ovel ločhe e romendže te bešen kate, te sikaven puro identiteto, te džan angle e čhibasa thaj sa golesa so si lengo. O džanipe si vadži cikno, mada e prvo romane grupe avile kate anglal majbut katar 500 berša. Šaj lija pe jekh cera džanipe katar e škola: upaš časo kate, jekh rečenica averte.

Pherdo terne roma mislin kaj von mora te počmin katar početak kana von vačaren ko si von thaj katar aven. Ama mora amen te počmisara katar o početak? Trubul amen čače te dža trujal o lafi-Z purane misle thaj umorna stereotipora? Katar kaski slika amen mora te počmisara kaj te šaj te ova ašunde?

Akana nakhla 25 berš sar i Švedska priznajisarda e romen sar jekh katar amare nacionalna minoritetora. Bedrija, Selma, Monaco, Anja, Elmedina, Madonna, Tarinja, Dennis thaj Aila si bijande palo gova. Sar si akana te dživdisarel pe sar terno rom adžive?

Normalno si varisave buča kaj den andre ande jekh javeresko mothoipe, bašo navačaripe, bašo ponos, e familijako pašipe, e čhibaki relacija thaj i želja baši promena. Sar so phenel i Anja: ”O suno si e manuša te na daran te phenen kaj von si roma”.

Ama pale amen kama te da vazda upre sa e niansora thaj e razlike. Razna romane grupe si len razna kulture, čhib thaj pozadine. Razna individe si len razno iskustvo. Sar minoriteti šaj ponekad očekuil pe manuš te prezentiril majbut manušen na samo korkori pes. Gova si pharo.

Kate amen prezentisara o odgovor bašo pučipe sar si te dživdisarel pe adžive sar terno rom ando inja dimenzie. Normalno si but , but avera. ”Me džanav kaj si te ovel nešto baro kana ka len te ašunen e romen. Me gova uvek phendem, ašudžar samo dži kaj te kera parade thaj dokumentarora” phenol i Madonna. Akana ni ašudžara majubt. Upre romalen! Angle romalen!

E izloža si kerdi katar o Polyfon för Västerås stad 2024–2025 pomočesa katar o Länsstyrelsen Stockholm.

• Učesnikora: Bedrija, Selma, Monaco, Anja, Elmedina, Madonna, Tarinja, Dennis thaj Aila
• Fotografija: Maja Kristin Nylander
• Intervjuora, teksto & grafikani forma: Jenny Skånberg
• Eksperto: Ingrid Schiöler

Si barvalipe, kana varikon Romano/i si. Si kana shaj dikhas pe varikaste ke Romano/i si, thaj si kana na dichol. O Shvedo butivar na zhutinelas le Romen kathe te zhuven, te sikaven pengi identiteta, te buxjaren pengi chib thaj afiliacia.O dzhanipe vi akana cikno si, ama le anglune Romane grupura 500 bershenca maj anglal resle kathe. Shaj ke zhanes variso kathar e shkola: pash chasi kathe, pash motomicha kothe.

But terne Roma hatjaren ke butivar kathar o zero trubun te phenen kon si le thaj kathar avile. Chaches kathar o zero trubul te phenas? Chaches si te phiras jekh bango drom kaj si e Z-vorba/lav, purane percepcii thaj khine stereotipi? Kana mangas te shunen amen, kaski piktura pal e Roma si te alosaras?

25 bersha maj anglal o Shvedo akceptisardas le Romen sar jekh mashkar amare nacionalne minoriteti. Bedrija, Selma, Monaco, Anja, Elmedina, Madonna, Tarinja, Dennis thaj Aila pala kadi rakhadile. Sar zhuvel jekh terno Rom/ni adyes?

But teme si pala historii, shushipe thaj barvalipe, phandipe ke familia, konekcia ke chib thaj pala e zor ke paruvipe. Sar e Anja phenel: ”O maj mishto kodi avelas, e Roma te na daran te phenen ke Roma si le.”

Amen mangas te vakeras but pal sa le diferencii. Diferentne Romane grupuren diferentne kulturi, chiba thaj trujalipe si. Diferentne manushen diferentne eksperiencii si. Sar jekh manush andar jekh minoriteta, butivar na numa/feri pal tute keres reprezentacia. Kado but pharo si.

Akana amen prezentacia keras pal o pushipe ke sosko si o trajo jekh terne Romeske/Romnjake adyes ande inja dimenzii. Ama dzhanas, ke maj but si sar inja. ”Dzhanav ke variso baro pecisajla kana shunena le Romen. Butivar phenos, ke azhukaren zhi parade thaj dokumentarne filmura kerasa” phenel e Madonna. Na azhukaras maj but! Opre Roma! Zhan Roma!

E eksibicia si kerdo khatar o Polyfon pala Västerås 2024–2025 zhutipesa khatar o Länsstyrelsen Stockholm.

• Participacia: Bedrija, Selma, Monaco, Anja, Elmedina, Madonna, Tarinja, Dennis thaj Aila
• Pikturi: Maja Kristin Nylander
• Interjuvi, teksto & garfika: Jenny Skånberg
• Eksperto: Ingrid Schiöler

Si jek barimos ande kodo te aves rrom. Univar ditchol kado zurales, univar na. Ando Shwedo nas kanakodi vushoro le rromenge, te sikaven pengi identitatsia, te bararen pengi shib aj te atcharenpe acceptovani aj vazde kathar le manush krugom lende. O dzanglimos maj dur si tsinorro, numa le anglunje rromanje grupi resle kathe de maj but sar 500 bersh kodoleske. Kam shitilan tsirrutsa ande skhola: jek dopash chaso kam shitjarde, vaj shundan variso varikaj.

But rrom atcharen ke musaj lenge sa kathar o agor te motson pe peste, kon si von aj kathar avile kana varikon pushel. Ale, musaj amenge le lasame kathar o agor? Musaj amenge te krujisaras e vorba Z, puranje pachamata aj avri halade stereotipura? Ande che patreto site sikadzjuvas te shaj shundzjovas?

Akana gele 25 bersh de sar o Shwedo priznalisardas le rromen sar jek anda amare nationallni minuritetura. O Bedrija, Selma, Monaco, Anja, Elmedina, Madonna, Tarinja, Dennis aj o Aila arakadzjile pala kadja vramja. Sar si te aves jek terno rromano manush adzjes?

Arakes thava mashkaral kodo so motson, pa chiho, pa barimos, pa phanglimos ando njamo, e relatsia la shibasa aj o gindo pa parrujimos. Sar so motsol e Anja: “O maj shukar patreto si te na daran le manush te motson penge rrom”.

Numa sajek kamas te sikavas intregi niansura aj ruznitsi. But rromanje grupi si le kaver kulturi, sq§hiba aj historiji. Ruzni individura nakhle ruzni trajura. Kana san jek minuriteto san univar azjukerdo te reprezentulis maj buten sar ferik tut. Kado si phares.

Kathe prezntulisaras o atveto pa pushimos sar si te aves jek terno rromano manush adzjes ande inja dimensiji. No dzjanas ke si zurales maj but. “Me dzjanav ke avela variso baro kana lena pe te ashunen le rromen. Me kanakodi kado phendem, dikhena numa kana lasa ame te kers paradura aj dokumenterura” phenel e Madonna. Akana jush chi maj beshas aj azjukeras. Ushten rromale! Go roma!

Kadja exibitatisa vazdas o Polyfon e Västerososke foroske 2024-2025 azjutmosa kathar o Länstyrelsen Stockholm.

• Kon las udzjdalo: Bedrija, Selma, Monaco, Anja, Elmedina, Madonna, Tarinja, Dennis aj o Aila
• Fotografia: Maja Kristin Nylander
• Pushimata, texto & frafitchno forma: Jenny Skånberg
• Experto: Ingrid Schiöler

Si jek pucharipe ande kodo te aves rom. Univar ditchol kado zurales, univar na. Ando Shwedo nas mindik lokho le romenge te trajin, te sikaven pengi identitatsia, te bararen pengi sihb aj te acharenpe acceptovani aj vazde kathar e manush kaj krujal lende sas. O djzanglipe maj dur tsinoj, ale e anglune romane grupi aba resle kathe de maj but sar 500 bersh kodoleske. Kam shitilan extsera ande skhola: jek dopash chaso kam shitjarde, vaj shundan variso varikaj.

But rom atcharen ke musaj sa kathar o agor te phenen pa peste, koni von aj kahtar avile kana varikon pushel. Ale, musaj te kizdisaras kathar o agor? Musaj amenge te krujisaras e vorba Z, phurane pachamata aj avri thode stereotipura? Ande che patreto site sikadzjuvas te shaj shundzjuvas?

Akanak natchile 25 bersh de sar o Shwedo priznalisardas le romen sar jek anda amare nationallni minuriterura. O Bedrija, Selma, Monaco, Anja, Elmedina, Madonna, Tarinja, Dennis aj o Aila arakadzjile pala kadi vrama. Sari te trajis sar jek terno romano manush adzjes?

Arakes thava pherdal kodo so phenen, pa chiho, pa putcharipe, pa phanglipe le niposa, e relatsia la shibasa aj o gindo po parudzjipe. Sar so phenel e Anja: “O maj shukar patreto si te na daran e manush te phenen penge rom”.

Sajek kamas te sikavas intregi niansura aj ruznitsi. But romane grupi si le kaver kulturi, shiba aj historiji. Ruzni individura nakhle ruzni trajura. Kana san jek minuriteto san univar zukardo te reprezentulis maj buten sar ferik tut. Kado si phares.

Kathe prezentulisaras o atveto po pushipe sari te aves jek terno romano manush adzjes ande inja dimensiji. No djzanas ke si zurales maj but. “Me dzjanav ke kerdzjolape variso baro kana lena te shunen e romen. Me midik kado phenos, dikhena ferik kana lasa ame te keras paradura aj dokumenterura” phenel e Madonna. Akanak aba chi beshas aj zjukaras. Ushten romale! Go roma!

Kadi exibitatsia vazdas o Polyfon e Västerososke foroske 2024-2025 zjutimasa kathar o Länstyrelsen Stockholm.

• Kon las udzjdalo O: Bedrija, Selma, Monaco, Anja, Elmedina, Madonna, Tarinja, Dennis aj o Aila
• Fotografia: Maja Kristin Nylander
• Pushimata, texto & grafitchno forma: Jenny Skånberg
• Experto: Ingrid Schiöler

Isi jekh baripe ko odova te ove Rom. Dijekh puti dičhola, dijekh puti na dičhola. I Švedska na čerđa e Romenđe te ovel lokho, te mothoven po identiteti hem te barjačeren pi čhib. O đandipe tano pana tikno hem ako o prva Romane grupe ki Švedska alje angljeder 500 berš. Šaj hari hine informacia ki škola: ekvaš o sati akate, duj-trin lafija okote.

But terne Roma osetinena so svako puti mora te počinen kotar start te vačeren koj tane hem kotar avena. Ama, mora li te počina kotar start? Mora li te vačera kotar o Z-lafi (zigenare), purane teorije hem dosadna stereotipija? Kotar savi slika kotar o Roma valjani te startirina pa te počinen te šunen hem te haljoven amen?

Akana tano 25 berš sar i Švedska priznainđa e Romen sar nacionalno minoriteti. Bedrija, Selma, Monaco, Anja, Elmedina, Madonna, Tarinja, Dennis hem Aila tane bijande palo odova. Sar tano avdije te ove terno Rom?

Normalno isi diso pana so vačeripe prekalo paramiza, o baripe amaro savo tano, familiarno đivdipe, relacia premalji i čhib hem i volja te promini pe diso ko pošukar. Sar i Anja so phenela: ”Scenario kotar suno bi ovela o Roma te vačeren soj tane Roma”.

Ama, mangaja isto te vačera kobor tane važna o nianse hem o diferencije. Sa o Romane grupe nane oljen isto kultura, čhib hem historia. O individe isi oljen diferentno iskustvo. Sar minoriteti dijekh puti ovela situacia te reprezentirine poviše manušen nego samo tut. Odova tano pharo.

Akate prezentirinaja o odgovorija ko pučibe sar tano te ove terno Rom avdije ko enja dimenzije. Normalno isi pana but, but avera. ”Đanava so ka desini pe diso but baro o Roma ked ka vazden po glaso. Me stalno odova vačerđum, đačer samo ked ka čera parade hem dokumentarna filmija” phenela i Madonna. Na đačeraja više. Opre roma! Go roma!

I egzibicia čerela o Polyfon ki Västerås 2024–2025 ki podrška kotar o Länsstyrelsen Stockholm.

• Pomožinđe: Bedrija, Selma, Monaco, Anja, Elmedina, Madonna, Tarinja, Dennis hem Aila
• Fotografia: Maja Kristin Nylander
• Intervju, tekst hem grafičko forma: Jenny Skånberg
• Eksperti: Ingrid Schiöler

Romanina olemisessa on ylpeyttä. Joskus se on selvästi näkyvissä, joskus ei. Ruotsi ei ole aina tehnyt romaneille niin helpoksi asua täällä, ilmaista identiteettiään, kehittää kieltä ja yhteenkuuluvuutta. Tieto on edelleen vähäistä, vaikka ensimmäiset romaniryhmät tulivat tänne yli 500 vuotta sitten. Ehkä tietoa on saatu vähän koulusta: puoli tuntia sieltä, sivulause täältä.

Monet romaninuoret kokevat, että heidän on aloitettava alusta joka kerta, kun heidän on kerrottava siitä, keitä he ovat ja mistä he tulevat. Mutta pitääkö meidän aloittaa alusta? Pitääkö meidän todella mennä kiertoteitä Z-sanan kautta, vanhentuneiden käsitysten ja väsähtäneiden stereotypioiden kautta? Kenen romanikuvasta meidän on lähdettävä, jotta meitä kuunnellaan?

Nyt on kulunut 25 vuotta siitä, kun Ruotsi tunnusti romanit yhdeksi kansallisista vähemmistöistämme. Bedrija, Selma, Monaco, Anja, Elmedina, Madonna, Tarinja, Dennis ja Aila ovat kaikki syntyneet sen jälkeen. Millaista on elää nuorena romanina nykyään?

Tarinoiden läpi kulkee tietysti ajatuksia hiljaisuudesta ja ylpeydestä, läheisyydestä sukuun ja perheeseen, suhteesta kieleen ja halusta muutokseen. Kuten Anja sanoo: ”Unelmaskenaario on, että ihmiset uskaltavat sanoa olevansa romaneja”.

Silti haluamme ennen kaikkea korostaa kaikkia vivahteita ja eroja. Eri romaniryhmillä on erilaisia kulttuureja, kieliä ja taustoja. Eri yksilöillä on erilaisia kokemuksia. Vähemmistön jäsenen voidaan joskus odottaa edustavan useampia kuin itseään. Se on vaikeaa.

Tässä esitämme vastauksen kysymykseen siitä, millaista on elää nuorena romanina tänään yhdeksässä ulottuvuudessa. Niitä on tietysti paljon enemmänkin. ”Tiedän, että jotain suurta tapahtuu, kun romaneja aletaan kuulla. Olen aina sanonut sen, odota vain, kunnes teemme paraateja ja dokumentteja”, Madonna sanoo. Nyt emme odota enää. Opre roma! Go roma!

Näyttelyn on tuottanut Polyfon Västeråsin kaupungille 2024–2025 Tukholman lääninhallituksen tuella.

• Avustajat: Bedrija, Selma, Monaco, Anja, ElmBedrijaedina, Madonna, Tarinja, Dennis ja Aila
• Kuvat: Maja Kristin Nylander
• Haastattelut, teksti & graafinen suunnittelu: Jenny Skånberg
• Asiantuntija: Ingrid Schiöler

Svenska:
”Det är svårt att ställa sig på en scen och bara ”nu ska jag berätta för er om romsk kultur” men jag försöker prata om det så mycket som möjligt.”

Romungri:
“Phares si tylko te thrdzjos pe stena aj te zatines te phenes, no akanak site phenav tumenge pau romani kulura, ale sprubinav te rakirav pau dova sir naj butidir.”

Gurbeti:
”Pharo si te terdol pe ande jekh scena thaj ”akana me si te mothav tumendže baši romani kultura” ama me zumavav te vačarav golestar so majbut so šaj.”

Kale:
”Pharo si te ashes pe etapa thaj te phenes, ’Akana pal e Romani kultura vakero’, ama zumavav e maj but the phenav.”

Kelderash:
“Phares si te thostu pe stena aj ferik “no akanak site phenav tumenge pa rromani kultura” ale zumavav te phenav tumenge sode biriv.”

Lovara:
“Phares i te shostu pe stena aj ferik “no akanak site phenav tumenge pa romani kultura” ale starali man te phenav tumenge sode ferik biri.”

Arli:
”Pharo te ave ki scena hem te počine te phene ”akana ka vačerav tumenđe kotar i Romani kultura” ama me čerava odova kobor šaj.”

Suomalainen:
”On vaikeaa seistä lavalla ja sanoa vain, että "nyt aion kertoa teille romanikulttuurista", mutta yritän puhua siitä niin paljon kuin mahdollista.”

Svenska:
”En sjuk grej är att jag inte visste att jag är rom förrän jag var typ 13. Jag fick upp det på TikTok.”

Romungri:
“Jek nasvalo rzeczo si ke me na dzijnaves ke romni sim ash na somis 13 bershengi. Dzjindzom dava po da Tok Tok.”

Gurbeti:
”Jek dili buči si kaj me ni džanglem kaj sem rom sa dži kaj pherdem 13 berš. Me dikhlem gova ko TikTok"

Kale:
”Jekh but bizarno buti si, ke na dzhanglem ke Rom som zhi ko bersh 13. Perdal o TikTok dzhanglem.”

Kelderash:
“Jek dili dzjela si ke me chi djzanavas ke rrom sim jipun chi pherdzjilem 13 bershengo. Avilas mange opre po TikTok.”

Lovara:
“Jek dilo bajo si ke me china chi djzanos ke rom sim jipun chi pherdzjilem 13 bershengo. Avilas mange opre po TikTok.”

Arli:
”Jekh diljini buti, na đanđum so na hijan Rom sa đi na phereja 13 berš. Odova dikhljum ko TikTok.”

Suomalainen:
”Sairas asia on, etten tiennyt olevani romani ennen kuin olin noin 13-vuotias. Tajusin sen TikTokista.”

Svenska:
”Det gäller för många romer att man gillar att klä sig classy.”

Romungri:
“Roma lubinen te riven pe classy.”

Gurbeti:
”Gova važil bute romendže kaj von kamen te uraven pes classy.”

Kale:
”But Roma kamen te kiden pen klasikalne. ”

Kelderash:
“So si bute rromentsa si ke drago si lenge te uravenpe classy.”

Lovara:
“So si bute romentsa ke dragoj lenge te uravenpe classy.”

Arli:
”But Romenđe tano važno te urjaven pe classy.”

Suomalainen:
”Monet romanit haluavat pukeutua tyylikkäästi.”

Svenska:
”Själv har jag hittat någon slags stolthet. Jag skulle säga att jag är romsk aktivist, jag är aktivist överhuvudtaget.”

Romungri:
“Me rakchom puchkeriphen dre te phenav ke me som romni aktivista, vugule me som aktivista.”

Gurbeti:
”Me arakhlem jekh ponos. Me šaj te phenav kaj sem romano aktivisto, me sem generano jekh aktivisto.”

Kale:
”Me rakhlem variso so barvalipe si. Me jekh Romano aktivisto som, me aktivisto som generalnes”.

Kelderash:
“Me araklem jek barimos varisosko. Me shaj motav pa mande ke sim rromano aktivisto, sim jek aktivisto.”

Lovara:
“Me araklem jek baripe varisosko. Me shaj phenav pa mande ke sim romano aktivisto, sim jek aktivisto.”

Arli:
”Me isi man baripe ano mande. Me hijum jekh Romano aktivisti, me hijum aktivisti ako dikheja ko totalno.”

Suomalainen:
”Olen itse löytänyt jonkinlaisen ylpeyden. Sanoisin, että olen romaniaktivisti, olen ylipäätään aktivisti.”

Svenska:
”Någon gång har man hört varandra prata på romani och bara ’oj, är du rom?’”

Romungri:
“Varkedy shunasis kedy rakirases jek jekesa romanes i jone phenen, ’oj tu san romni?’”

Gurbeti:
”Ponekad šunel manuš jekh avre kaj vačaren romane thaj phenel ’oj, tu san rom?’”

Kale:
”Butivar shunas ke Romanes vorbinen thaj phenas ’vi tu Rom/ni san?’”

Kelderash:
“Varikana shunavas sar varikon delas duma rromanes aj, ’Oj, tu san rrom?’”

Lovara:
“Varikana shunos sar varikon vorbi romanes aj kakoj, ’Oj, tu san rom?’”

Arli:
”Dijekh puti šunđum nekas te vačeri Romane hem me samo ’oj, tu Rom hijan?’”

Suomalainen:
”Joskus olemme kuulleet toistemme puhuvan romania ja vain lausahtaneet "oi, oletko romani?’”

Svenska:
”Mina vänner skrattade och sa ’Go roma!’ för att göra narr av mig men då tänkte jag: ’vänta bara tills vi börjar säga det’.”

Romungri:
”Mire kolegi asanis i phenenis Go roma te visan mandir. Ale me mishlinavis zjukiren ke do dives kedy jame moginas te phenas dova.”

Gurbeti:
”Mure amal asanas mange thaj phenenas ’Angle romalen’ kaj te šaj te prasan man, ama me phendem korkore mandže: ’ašudžar kana amen ka la te phena gova’.”

Kale:
”Mure amala assanas thaj phende ’Opre Roma!’ prasa te keren pal mande ama me kadi gindinos: ’azhukaren zhi vi amen phenas kadi’.”

Kelderash:
“Murre kolegura asaje aj phende, Go roma! numa te prasan man ale mange atunchi ando gindo avilas: azjukeren numa jipun lasa te phenas kado.”

Lovara:
“Mure kolegura asaje aj phende, Go roma! ferik te prasan man ale mange atunchi ando gindo avilas: zukaren ferik jipun lasa te phenas kado.”

Arli:
”Me amala asandilje hem vačerđe ’Go roma!’ sebepi te maren muj mancar, ama me tegani mislinđum: ’đačer samo đi počinaja te vačera odova’.”

Suomalainen:
”Ystäväni nauroivat ja sanoivat ’Go roma!’ ilveilläkseen kustannuksellani, mutta sitten ajattelin, että: "odottakaa vain, kunnes alamme sanoa niin".”

Svenska:
”Jag vill sprida det här ljuset som jag har fått av Gud och visa att det finns inte bara mörker, det finns hopp.”

Romungri:
“Me kamav da jasnosht kaj lijom devlestar te sikavav ke si, nanji tylko tchemnosht si nadeja.”

Gurbeti:
”Me kamav te buvljarav o svetlo kaj da man o Del thaj te sikavav kaj na samo mrako, si thaj nada.”

Kale:
”Mangav te sikavav o dud so xuterdem kathar o Del thaj te sikavav ke na numa/feri nasulipe si, si speranca.”

Kelderash:
“Me kamav maj angle te ingrav kado udut kaj das man o del aj te sikavaf ke naj ferik tunjariko, si nadjeja.”

Lovara:
“Me kamav maj dur te ingrav kado udut kaj das man o del aj te sikavaf ke naj ferik tunjariko, si nadjeja.”

Arli:
”Me mangava te barjačerav akava šukaripe so dobinđum kotar o Devel hem te mothovav so nane sa kalo, isi nada.”

Suomalainen:
”Haluan levittää tätä valoa, jonka olen saanut Jumalalta ja osoittaa, että ei ole vain pimeyttä, vaan on toivoa.”

Svenska:
”Man behöver visa mer kärlek till romer för de har fått jättemycket skit.”

Romungri:
“Potchebno te sikavas butidir kamlipen ke roma e za but jone dorescthe hiria.”

Gurbeti:
”Manuš trubul te sikavel kamipe e romendže, golese so lendže čerda pe baro pharipe.”

Kale:
”Si te sikaves maj but kamipe kairng le Roma, ke but nasulipe sas len”.

Kelderash:
“Trubusarelpe te sikaves maj but kamipe le rromenge ke za but chorripe nakhle.”

Lovara:
“Trubusarelpe te sikaves maj but kamipe le romenge ke za but choripe nakhle.”

Arli:
”Mora e Romenđe te mothovi pe pobuter mangipe sebepi but lošnipa hine olje.”

Suomalainen:
”Romaneita kohtaan tarvitsee osoittaa enemmän rakkautta, koska he ovat saaneet tosi paljon paskaa.”

Svenska:
”Om jag ska lyckas någonstans måste hela min identitet vara att jag är rom, jag kan aldrig bara vara Aila.”

Romungri:
“De dav rada mange i te javav baxtali varikaj mushinav te sikavav tseo miri identitatsia ke me som romnji. Me na dav rada tylko te javav Alia.”

Gurbeti:
”Me te uspesardem, mora sa mlo identiteto te ovel kaj me sem romani džuvli, me našti nikad te ovav samo i Aila.”

Kale:
”Pe sa le thana baxtali avo, sa muri identiteta trubul te sikavel ke me Romani som, nikana na avo numa/feri Aila.”

Kelderash:
“Te kerdzjola anda mande variso site avel intrego muri identitatsia ke sim rromnji, naj voja socha ferik te avav e Aila.”

Lovara:
“Te kerdzjola anda mande variso site avel intrego muri identitatsia ke sim romnji, nashtik socha ferik te avav e Aila.”

Arli:
”Ako dijekh puti uspinava ko diso, celo mo identiteti mora te ovel Rom, me nikeda našti te ovav samo Aila.”

Suomalainen:
”Jos aion menestyä jossain, koko identiteettini on oltava romani, en voi koskaan olla vain Aila.”